Historia

Vantaan Taiteilijaseura ry on vuonna 1994 perustettu vantaalaisten ammattitaiteilijoiden yhdistys. Seuran tarkoituksena on pyrkiä herättämään kiinnostusta kuvataiteita kohtaan sekä edistää Vantaalla asuvien kuvataiteilijoiden ammatillisia ja taloudellisia etuja.

Yhdistyksen pääpaino on näyttely- ja lainaamotoiminnassa. Yhdessä Vantaan kaupungin kanssa ja tuella vantaalaisen kuvataiteen asemaa on edistetty ja tehty tunnetuksi.

Vantaalainen taiteilijayhteisö juontaa juurensa 1960-luvulta, jolloin taiteilijat osallistuivat aktiivisesti keskusteluun taiteilijapalkasta, apurahoista ja taideostoista. Tavoitteena oli taiteilijoiden toimintaedellytyksiä kohentamalla laajentaa ja monipuolistaa vantaalaista kuvataidekenttää. Ateljee- ja näyttelytilojen puute oli jo tuolloin keskeisimpiä ongelmia. 1970-luvun puolella taiteilijat saivat joiksikin vuosiksi käyttöönsä tilat Hiekkaharjun vanhasta parakkikoulusta, ja vuosien varrella näyttelytiloina on ollut esimerkiksi koulujen juhlasalit, kaupungintalon aulatilat ja pääkirjaston monitoimisali.

1990-luvulla tilantarve oli edelleen ajankohtainen. Esimerkiksi kirjastojen yhteydessä olleet tilat eivät houkutelleet ammattitaiteilijoita näyttelynpitoon ja taiteilijoiden välinen yhteistyökin tyrehtyi muutamaksi vuodeksi.

Vähitellen tilanne kuitenkin kypsyi uuden taiteilijayhdistyksen perustamiseen. Ryhmä taiteilijoita kokoontui Kolohongan ateljeetiloihin Runebergin päivänä 1994, ja tuloksena syntyi Vantaan taiteilijaseura.

Vuonna 1996 kuukausien neuvottelujen jälkeen, yhdistys onnistui solmimaan Vantaan kaupungin kanssa sopimuksen Gjutars-nimisen kiinteistön vuokraamisesta yhdistys- ja näyttelytoimintaa varten. Vanhassa suojellussa kulttuurimiljöössä sijaitseva rapistunut puutalo herätettiin eloon. Yhdistys peruskorjasi rakennuksen yhteistyössä pääkaupunkiseudun korjausrakentajien työttömyyskurssilaisten kanssa, ja kaupunki myönsi tarvittavat rahat korjausmateriaaleihin.

Talo vihittiin virallisesti käyttöön elokuussa 1998, mutta Galleria Gjutarsin ensimmäinen näyttely pidettiin jo kesäkuussa samana vuonna. Loppuvuoden näyttelyajat varattiin yhdistyksen jäsenille, mutta pian intiimi ja idyllinen näyttelytila piha-alueineen alkoi kiinnostaa myös ammattitaiteilijoita Vantaan ulkopuolelta.

Taiteilijatalo Gjutars toimi pitkään seuran koko toiminnan keskuksena: tiloissa toimi Galleria Gjutars, seuran taidelainaamo ja toimisto sekä vierasateljee. 2000-luvun alussa Galleria Gjutarsissa järjestettiin näyttelyitä sekä hakemuksien perusteella että kutsunäyttelymenetelmällä. Ensimmäisten kutsuttujen taiteilijoiden joukossa oli mm. taidemaalari Tuomo Saali, taidegraafikko Outi Heiskanen ja kuvanveistäjä Ossi Somma.

Yksi seuran 25-vuotisen historian kohokohdista on vuonna 2010 saatu Vantaa-palkinto. Vantaan kaupungin vuosittain jakama palkinto annetaan vantaalaiselle taiteen parissa ansioituneelle yhdistykselle tai henkilölle. Palkintopuheessa kehuttiin seuran pitkäjänteistä työtä kuvataiteilijoiden hyväksi, mutta myös sen laadukasta näyttelytoimintaa.

Vuonna 2013 Vantaan taiteilijaseuran toiminnan laajentuminen tuli mahdolliseksi, kun kaupunki lähestyi seuraa yhteistyöehdotuksen merkeissä. Suunnitteilla oli kaupungintalon yhteyteen, entiseen Vantaan pääkirjaston rakennukseen gallerian perustaminen. Vuonna 2014 Galleria K avautui taidegraafikko Pentti Kaskipuron näyttelyllä ja kevättalvella seuran toimisto ja taidelainaamo muuttivat uusiin tiloihin. Galleria K on Vantaan taidemuseo Artsin ja Vantaan taiteilijaseuran yhteinen tila. Vuoden näyttelyistä puolet ovat taiteilijaseuran ja puolet taidemuseon tuottamia. Residenssi- ja muu toiminta jatkuvat edelleen Gjutarsissa. Vuonna 2019 seura täyttää 25 vuotta ja koostuu 105 jäsenestä.