TULOSSA | GALLERIA K | VANTAAN TAITEILIJASEURA | LATAUDU | 27.11.-20.12.2026

LATAUDU on Vantaan taiteilijaseuran jäsenten joulunäyttely, joka päättää Galleria K:n monipuolisen näyttelyvuoden 2026. Mukana näyttelyssä on 37 taiteilijaa.

VTS:n jäsenten yhteinen joulunäyttely kantaa tänä vuonna teemaa LATAUDU ja kutsuu kaikki latautumaan teosten kautta niin joulun odotukseen kuin vuoden päätökseenkin yhdessä Galleria K:hon.

Näyttelyn taiteilijat ovat vapaasti tulkinneet ja lähestyneet aihetta omien teemojensa, sekä työskentelytapojensa kautta. Esillä on monipuolinen kattaus mm. keramiikkaa, veistosta, maalausta, valokuvaa ja grafiikkaa.

LATAUDU (latautua) teemaa voi tarkastella fyysisen, henkisen tai mekaanisen energian keräämisenä ja palauttamisena.

Teemaa voi lähestyä kuvainnollisen merkkityksen kautta kun ihminen tai elollinen olento tarvitsee lepoa ja palutumista. Usein sanotaan että menemme ”lataamaan akkuja” kun tarvitsemme lepoa tai kerätäksemme voimia rankan työjakson, stressin tai urheilusuorituksen jälkeen. Aihetta voi myös lähestyä konkreettisen merkityksen kautta, jolloin latautuminen/lataaminen liittyy laitteisiin ja teknologiaan ja tekniikan avulla akun sähkövirran palauttamiseen ja fyysiseen lataamistoimintoon, tai tiedon siirtämiseen. Myös aiheen psykologinen ja henkinen puoli voi olla teosten taustalla, jolloin henkinen valmistautuminen tai jännite on siirtynyt kuvaan ja tekoprosessiin. Tällöin tilanteesta ja syntyneestä teoksesta välittyy jokin tunne, tunnelma tai asenne, joka vahvistuu ja valmistautuu purkautumaan.

Näyttelyn taiteilijat: Albert Adel, Vesa Arjatsalo, Tizzi Fib, Päivi Eerola, Anu Eskelin, Paula Haapalahti, Leena Halonen, Hannele Heino, Jan Heinonen, Tiina Herttua, Paula Holopainen, Jonna Jylhä, Jaana Kangas, Anne Kauppila, Pirkko Kilpelä, Päivi Kinnunen, Heli Kolho, Saara Korppi, Merja Kupari, Seppo Lagom, Kati Leskinen, Seera Love, Riikka-Liina Martiskainen, Carita Nissinen, Paula Pitkänen, Tarja Polari, Arthur Ragnarsson, Minna Ristolainen, Juha Rantanen, Johanna Rytkölä, Lotta Sahrqvist, Arttu Sailo, Hannu Sillanpää, Marita Soukka, Tanja Valta, Tuula Vehanen, Tea Warinowski

Kaikki näyttelyn teokset ovat myynnissä ja lainattavissa.

Näyttelyn avajaisia vietetään torstaina 26.11.2026 klo 17-19! Lämpimästi tervetuloa!

TULOSSA | GALLERIA GJUTARS | ELINA AHO-BRENNAN | SISÄISIÄ PUUTARHOJA | 26.11.-13.12.2026

Mikä on ihmisessä muuttumatonta ydintä, kun kaikki on jatkuvassa muutoksessa? Millainen jälki jää eletystä elämästä? Millainen on kehon ja mielen kokemus muistoista elämän varrelta? 

Elina Aho-Brennanin taiteellisen työskentelyn ytimessä on ruumiillisuus ja havainto sekä kehon ja aistien välittämät aistimukset. Aho-Brennan on loputtoman kiinnostunut ihmisen ja luonnon liikkeestä, eleistä ja katseen voimasta. Havainnon ja aistien rikkaus avautuu hänelle maalatessa ja piirtäessä koko kehon kokemuksena. Piirustuksen nopea, intuitiivinen, fyysinen ele, maalauksen ja värien aistimuksellisuus sekä niiden välittämät tunteet kiehtovat Aho-Brennania loputtomasti. Teoksissa on usein lähtökohtana ihminen liikkeessä tai eletyn kehon kokemus ja mallina Aho-Brennan käyttää usein ammattitanssijaa. Myös äiti-lapsi, sekä ihmisten välisen yhteyden tematiikka on kiinnostuksen kohde, kehollisena ja eletyn kehon kokemuksena, psykologisena ilmiönä. Tämän lisäksi Aho-Brennan luonnostelee paljon luonnossa, kuten kasvitieteellisessä puutarhassa.

Näyttelyssä on esillä maalauksia kankaalle ja paperille. Teoksissa yhdistyvät ihminen, kehollisuus ja maisemallisuus, sisäisen ja ulkoisen maailman kohtauspisteessä. Uusimmissa teoksissaan Aho-Brennan käsittelee tunteita ja ajatuksia liittyen niin ikään katoavaisuuteen ja samalla elinvoimaan.

Katsojalle näyttelystä välittyy aistimus kauneudesta, elinvoimasta, kasvun energiasta ja liikkeestä, sekä luonnon ja kehon rytmeistä. Näyttely tuo mahdollisuuden pysähtyä niin teosten kuin oman sisäisen maiseman äärelle, herättäen aistimusta ja havaitsemista omasta ympäristöstä sekä sisäisestä maisemasta. Näyttely pyrkii tuomaan maailmaan maalauksen ja piirustuksen vapautta, iloa sekä rohkeutta oman äänen ilmaisuun.

BIO

Elina Aho-Brennan (s. 1981) työskentelee kuvataiteilijana, sekä vastaavana taideopettajana Kriittisessä korkeakoulussa Helsingissä ja vierailevana opettajana mm. Taideyliopistossa. Aho-Brennan myös valmentaa ammattitaiteilijoita omilla työhuonekursseillaan ja ohjaa sekä arvioi lopputöitä erilaisissa koulutuksissa. Aho-Brennan on pitänyt lukuisia näyttelyitä niin Suomessa, kuin Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa mm. OHO Gallery (Helsinki), Galleria Aarni (Espoo), Galleria Pihatto (Lappeenranta), Galleria Jangva (Helsinki), Helsingin kaupunginmuseo (Sofiankatu) ja The Lighthouse (Glasgow). Aho-Brennan toimii live-maalausperformanssin, monialaisen yhteistyön sekä taidelähtöisen valmennuksen / koulutuksen kentällä, sekä tekee tilauksesta croquis-muotokuvia tapahtumissa ja yksityishenkilöistä. Aho-Brennan on koulutukseltaan taiteen maisteri Glasgow School of Art’ista 2012, psykologian maisteri Helsingin yliopistosta 2006 ja taiteilija-kehittäjä Taideyliopistosta 2015.

Avajaiset keskiviikkona 25.11.2026 klo 17-19! Lämpimästi tervetuloa!

GALLERIA K | MOKA | VUODOT JA VALUMAT | 30.10.-22.11.2026

Veret vuotavat, kyyneleet valuvat, hiki virtaa juhlavaatteille. Kahvi läikkyy yli, kukat lainehtivat ruukuissa, rapa roiskuu, tulvat huuhtovat ja jäätiköt sulavat. Asiat tihkuvat, tursuavat, pulppuavat, suihkuavat ja lipsahtavat.

MOKA on työryhmä, jonka jäseniä ovat Senni Aleksandra, Timo Höyssä, Ilai Elias Lehto, Sanna Maria Paananen, Sanna Saarreharju ja Liisa Tarleena Öhman. Vuodesta 2022 alkaen yhdessä työskennellyt pirkanmaalainen ryhmä tutkii virheitä erilaisista näkökulmista sekä osana taiteellista prosessia että henkilökohtaista elämää. Ryhmän jäsenet tekevät kukin omat teoksensa, mutta toimivat tiiviissä yhteistyössä jokaisessa työvaiheessa.

MOKA-ryhmä on käsitellyt aiemmissa näyttelyissään moka-teemaa useista eri näkökulmista. Galleria K:n näyttelyssä ryhmä on keskittynyt teeman alla erityisesti aiheeseen vuodot ja valumat. Aihetta käsitellään monin eri tavoin: fyysisistä haavereista ja rikkimenemisistä johtuvien vuotojen, nesteiden hallitsemattomasti levittäytyvien olomuotojen ja erilaisten epäonnistumiseen liittyvien tunteiden kuten häpeän, pettymyksen ja toisaalta ylitsevuotavan riemun ilmentymien kautta. Näyttelyn tekniikoita ovat mm. tekstiilitaide, kuvanveisto, öljyvärimaalaukset ja installaatiot.

GALLERIA GJUTARS | LIISA AHLFORS | VALKOISET SIVUT | 29.10-15.11.2026

Kirjoitustaito katosi mykeneläisen kulttuurin romahdettua, sillä se oli ollut ainoastaan pienen kirjuriluokan hallussa. Lineaari-B-tavukirjoitus on säilynyt, koska Knossoksen palatsin tuhonnut tulipalo vuonna 1380 eaa. kovetti savitaulut, joihin oli kirjattu hovin tulot ja menot. Kun kirjoitusmateriaaliksi vakiintui paperi, tuli uhkasi säilyttämisen sijaan tuhota kirjoituksen. Mitä tietoisuus paperin hauraudesta teki kirjoitukselle?

Valkoiset sivut -näyttelyssä on esillä sekä paperipohjaisia teoksia että keramiikkaa. Ahlfors on valanut yksittäisiä kirjansivuja posliinisaven sisään ja kovettanut ne keramiikkauunissa polttamalla. Poltto on sekä tuhonnut sivut kirjoituksineen että säilyttänyt muutoin hauraan paperin muodon. Tekoprosessin aikana Ahlfors on pohtinut painetun sanan ja materiaalien kestävyyttä ja katoavaisuutta, mitä hän käsittelee myös näyttelyn ohessa julkaistavassa kirjoituksessa.

Liisa Ahlfors (s. 1985) on tamperelainen kuvataiteilija, joka lainaa teostensa sisältöjä erilaisista teksteistä. Muodoltaan hänen teoksensa ovat useimmiten installaatioita tai tilaan laajentuvia taiteilijakirjoja. Hän on purkanut vanhoja kirjoja ja kehittänyt erilaisia kirjansidonnallisia ratkaisuja niistä saatujen materiaalien uudelleen käyttöön. Viime vuosina hän on työskennellyt erityisesti massatuotettujen kirjojen paperin parissa.

Ahlfors valmistui taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston ympäristötaiteen koulutusohjelmasta vuonna 2015. Hänen teoksiaan on ollut viime vuosina esillä mm. Galerie Pleikussa, Berliinissä, Kulttuuritalo Laikun Studiossa Tampereella sekä Galleria G:ssä, HAA Galleriassa ja MUU Nykytaiteenkeskuksessa Helsingissä. Hänen teoksiaan kuuluu Tampereen taidemuseon kokoelmiin sekä Rikhardinkadun kirjaston RikArt-taiteilijakirjakokoelmaan. Vuonna 2024 hänet palkittiin Suomen Taideyhdistyksen William Thuring -nimikkopalkinnolla. Ahlforsin työskentelyä on tukenut Suomen Kulttuurirahasto.

www.liisaahlfors.com

GALLERIA GJUTARS | HANNAH GERNHÄUSER | THINGS TO COME | 22.-25.10.2026

Often in the form of large-scale paper drawings in ink or watercolor, but also in smaller formats or even as a diary, bricks and their related structures are omnipresent in Hannah Gernhäuser’s work.

In my artistic work, I have been dealing with rectangular structures for years, which I refer to as “bricks”. Originally, my interest lay in buildings and, consequently, walls made of bricks. However, over time, through and with the bricks, I have developed a language that is uniquely my own, in which I can artistically express emotional processes and states. Thus, a wall structured by bricks serves as a means for me to process my own experiences and give expression to my inner development. Since this development does not proceed in predictable steps but rather as a process, neither the individual rows of bricks nor the bricks themselves are uniform or straight in my works.

Furthermore, I perceive the infinite possibilities for variation in structure and rhythm as an inexhaustible and exciting field of exploration. The calm structure of the grid also allows for the integration of varied graphic compositions. The result is a harmonious interplay of visual elements within the drawing. Furthermore, every stone I draw is unique and symbolizes a nuance or facet of a feeling or sensation.

Since 2019, I have been keeping my so-called “Brick Diaries”, the first one I published as “Gernhäuser's Brickdiary“.

I create my drawings primarily with black ink. In a second step, I add watercolor if it feels right. While drawing, I find myself in a continuous process between intuition and reflection, in which I make decisions about the composition and structure of the image.

Welcome to the vernissage on Wednesday 21.10.2026 at 17-19! | Tervetuloa avajaisiin Keskiviikkona 21.10.2026 klo 17-19!

GALLERIA GJUTARS | MIA SEPPÄLÄ | TOISIA RANTOJA | 1.-18.10.2026

Mia Seppälän näyttelyn teokset perustuvat hänen itse kehittämäänsä työskentelytapaan, jota Seppälä kutsuu poismaalaamiseksi. Siinä valokuva painetaan maalauspohjalle ja kuvan pigmenttiä poistetaan vedellä ja pensselillä alkuperäisessä kuvauspaikassa.

Seppälän näyttelyn lähtökohtana on teossarja Poismaalatut rannat vuodelta 2022. Sarjassa Seppälä palasi valokuvien kuvauspaikoille kankaalle painetun kuvan kanssa ja poisti kuvaa vähitellen paikan päällä.

Esilläolevassa näyttelyssä toisen maiseman ääriviivat asettuvat poismaalatun kuvan päälle.

Toisia rantoja -näyttelyssä on esillä poismaalauksia, projisointiin perustuva teos, sekä sylinterinmuotoisia säiliöitä, joita Seppälä ajattelee maisemien alaviitteinä.

Lauantaisin ja sunnuntaisin klo 14 alkaen taiteilija työskentelee näyttelytilassa ja virittää projisoinnin uudelleen.

Tervetuloa seuraamaan taiteilijan työskentelyä ja projisointia 3.-4.10. | 10.-11.10. | 17.-18.10. klo 14!

GALLERIA K | TANJA VALTA JA ELIZABETH ASIKAINEN | LINJA – TILA -MUOTO | 2.-25.10.2026

Mitä tapahtuu, kun muodolle jätetään tilaa syntyä materiaalin ja tekijän kohtaamisessa?

LINJA - TILA - MUOTO | Ikebana-installaatioita

Linja – tila – muoto on kahden Sogetsu-ikebanistin kohtaaminen pääasiassa suomalaisten luonnonmateriaalien äärellä, jossa havainnointi, kokemus ja kokeilu limittyvät toisiinsa. Työskentelyssä korostuvat vaikuttuminen, yllättyminen ja innostuminen materiaalien omaperäisyydestä, ilmaisuvoimasta ja kauneudesta.

Näyttelyn asetelmien lähtökohtana ei ole luonnon hallinta tai täydellisen muodon tavoittelu. Se on kykyä vaikuttua luonnon tarjoamista satunnaisista, usein lähes huomaamattomista esteettisistä kokemuksista ja jatkuvasti muuttuvista yksityiskohdista. Työskentely alkaa usein hetkestä, jossa jokin yksityiskohta pysäyttää katseen ja avaa mahdollisuuden yhteistyölle materiaalin kanssa ja ohjaa muodon syntymiseen. Se on kyky löytää paras mahdollinen linja ja muoto, mutta ennen kaikkea löytää tyhjä tila, joka ei ole tyhjä. Tekijät eivät pakota materiaalia valmiiseen muotoon, vaan etsivät tasapainoa yhdessä sen kanssa.

Näyttely kutsuu katsomaan tarkemmin ja hitaammin sekä näkemään luonnon materiaalina, jolla on oma rytminsä, tahtonsa ja tapansa olla olemassa. Näyttely ei pyri koristamaan tai jäljittelemään luontoa, vaan tuomaan näkyväksi sen herkkyyden, monimuotoisuuden ja ajan jättämät jäljet.

Japanilainen kukkienasettelutaide ikebana on tapa havainnoida ja tehdä yhteistyötä luonnon kanssa. Luonnonmateriaaleille on haettu Sogetsu-ikebanan filosofian mukaisesti materiaalien kauneutta korostava uusi puhutteleva rooli. Teoksissa olennaisia ovat linja, muoto, epäsymmetria, vastavoimat ja tyhjä tila, joiden kautta rakentuu harmonisia ja vaikuttavia kokonaisuuksia.

Linja – tila - muoto näyttely on rakentunut ikebana-opettajan ja oppilaan välisenä vuoropuheluna. Tanja Valta on opiskellut Sogetsu-ikebanaa 11 vuotta opettajanaan Elizabeth Asikainen, joka tänä vuonna viettää 50-vuotistaitelijajuhla vuottaan.

GALLERIA GJUTARS | LIDIIA HOLOSKO | BETWEEN SHADOW AND MEMORY | 23.-27.9.2026

In the exhibition Between Shadow and Memory Lidiia Holosko brings together mezzotint works made between 2023 and 2026, tracing the unstable space between lived experience and its afterlife in memory.

At its core is an inquiry into what remains when an event can no longer be contained within the moment of its occurrence. War enters the exhibition as a condition that alters our relationship to time, place, the body, and the possibility of imagining a future. Memory becomes less a record of what happened than a material presence: fragmented, embodied, and continually reactivated.

Holosko's works move through the tension between destruction and persistence, vulnerability and desire, absence and renewal. The land, the body, and the traces of human labour emerge as sites where private experience intersects with collective history. Within this space, intimacy is not separate from trauma; it becomes one of the ways life asserts itself against it.

Holosko's use of mezzotint provides the exhibition with both its visual language and its conceptual logic. Built from darkness towards light through an intensely physical process, the medium resists immediacy. Images appear as if recalled rather than represented, hovering between visibility and disappearance.

Between Shadow and Memory considers the image as a site of residue: what survives, what returns, and what cannot fully be brought into language.

Welcome to vernissage on Tuesday 22.9.2026 at 17-19! | Tervetuloa avajaisiin Tiistaina 22.9.2026 klo 17-19!

GALLERIA K – ALATASO | KENEN SYY? | 4.-27.9.2026

Kenen syy? kokoaa yhteen ryhmän taiteilijoita, joita yhdistää puun käyttäminen materiaalina. Näyttely tuo esiin puunkäytön mahdollisuuksia nykytaiteellisen ja kokeellisen työskentelyn kontekstissa.

 

Puun työstäminen on kehollinen tapahtuma: materiaali vastustaa, antaa periksi, halkeaa, taipuu, paljastaa syykuvionsa tai ohjaa tekijää odottamattomaan suuntaan. Työskentely edellyttää kuuntelemista ja läsnäoloa – jatkuvaa neuvottelua tekijän tahdon ja materiaalin ominaisuuksien välillä. Puun parissa työskentelevät kuvailevatkin prosessia usein maadoittavaksi tai lähes meditatiiviseksi: tekemiseen uppoutuessa ajan tuntu voi muuttua ja huomio kiinnittyy käden, työvälineen ja materiaalin väliseen suhteeseen. Tämä kehollinen ja haptinen ulottuvuus on olennainen myös näyttelyn kokemuksessa. Puu kutsuu katsomaan läheltä, havainnoimaan pintaa, painoa, rakennetta ja jälkeä – ja kuvittelemaan käsien kautta tapahtuneen työn.

Kenen syy? viittaa puun syyhyn – puun sisäiseen rakenteeseen, joka kertoo materiaalin kasvusta, ajankulusta ja liikkeestä. Syy ei ole puussa vain näkyvä kuvio, vaan jälki jostakin tapahtuneesta. Näyttelyn nimi johdattaa ajatuksen myös materiaalin ja tekijän väliseen suhteeseen: kumpi ohjaa kumpaa, ja kenen jälki teoksessa lopulta näkyy?

Kenen syy? esittelee puuta moninaisten materiaalisten tutkimusten, tekniikoiden, muotojen ja viitteiden kautta. Teokset eivät muodosta yhtä määritelmää siitä, mitä puuta käyttävä taide on, vaan avaavat joukon erilaisia tapoja ajatella materiaalin, tekijän, teoksen ja tilan välistä suhdetta. Näyttelyssä puu ei ole vain väline teoksen luomiselle, vaan lähtökohta tutkimiselle, kokeilulle, vuoropuhelulle ja kohtaamiselle.

 

 

Näyttelyn avajaiset ovat torstaina 3.9.2026 klo 17-19. Tervetuloa!

GALLERIA K – YLÄTASO | JAANA KANGAS | KESÄN KUVAT | 4.-27.9.2026

Vantaan taiteilijaseura antoi mahdollisuuden viettää aikaa ja työskennellä Salzburgin taiteilijaresidenssissä kesäkuussa 2026. Näyttelyn akvarellimaalaukset on maalattu siellä. Uusi ympäristö antoi työskentelyyn innostusta ja iloa.

 

Maalausten aiheina ovat ihmiset ja ihmissuhteet. Ihmiset teoksissa ovat hahmoja, osa selkeitä ja osa vain ajatuksia. Maalauksista voi löytää pieniä yksityiskohtia ja se luo teoksiin tarinaa. Maalaukset kertovat meille heijastuksia elämästä.

Näyttelyssä on muutaman öljyvärimaalaus. Ne muodostavat oman kokonaisuuden. Tekniikka ja materiaalit luovat erilaisen tunnelman. Näissä maalauksissa ihminen on omassa ympäristössä. Ympäristö kuvaa myös maalausten henkilöiden sisäisiä tunnelmia.

Kesän kuvat on esillä!

 

Näyttelyn avajaiset ovat torstaina 3.9.2026 klo 17-19. Tervetuloa!