Seppälän näyttelyn lähtökohtana on teossarja Poismaalatut rannat vuodelta 2022. Sarjassa Seppälä palasi valokuvien kuvauspaikoille kankaalle painetun kuvan kanssa ja poisti kuvaa vähitellen paikan päällä.

Esilläolevassa näyttelyssä toisen maiseman ääriviivat asettuvat poismaalatun kuvan päälle.

Toisia rantoja -näyttelyssä on esillä poismaalauksia, projisointiin perustuva teos, sekä sylinterinmuotoisia säiliöitä, joita Seppälä ajattelee maisemien alaviitteinä.

Lauantaisin ja sunnuntaisin klo 14 alkaen taiteilija työskentelee näyttelytilassa ja virittää projisoinnin uudelleen.

Tervetuloa seuraamaan taiteilijan työskentelyä ja projisointia 3.-4.10. | 10.-11.10. | 17.-18.10. klo 14!

LINJA - TILA - MUOTO | Ikebana-installaatioita

Linja – tila – muoto on kahden Sogetsu-ikebanistin kohtaaminen pääasiassa suomalaisten luonnonmateriaalien äärellä, jossa havainnointi, kokemus ja kokeilu limittyvät toisiinsa. Työskentelyssä korostuvat vaikuttuminen, yllättyminen ja innostuminen materiaalien omaperäisyydestä, ilmaisuvoimasta ja kauneudesta.

Näyttelyn asetelmien lähtökohtana ei ole luonnon hallinta tai täydellisen muodon tavoittelu. Se on kykyä vaikuttua luonnon tarjoamista satunnaisista, usein lähes huomaamattomista esteettisistä kokemuksista ja jatkuvasti muuttuvista yksityiskohdista. Työskentely alkaa usein hetkestä, jossa jokin yksityiskohta pysäyttää katseen ja avaa mahdollisuuden yhteistyölle materiaalin kanssa ja ohjaa muodon syntymiseen. Se on kyky löytää paras mahdollinen linja ja muoto, mutta ennen kaikkea löytää tyhjä tila, joka ei ole tyhjä. Tekijät eivät pakota materiaalia valmiiseen muotoon, vaan etsivät tasapainoa yhdessä sen kanssa.

Näyttely kutsuu katsomaan tarkemmin ja hitaammin sekä näkemään luonnon materiaalina, jolla on oma rytminsä, tahtonsa ja tapansa olla olemassa. Näyttely ei pyri koristamaan tai jäljittelemään luontoa, vaan tuomaan näkyväksi sen herkkyyden, monimuotoisuuden ja ajan jättämät jäljet.

Japanilainen kukkienasettelutaide ikebana on tapa havainnoida ja tehdä yhteistyötä luonnon kanssa. Luonnonmateriaaleille on haettu Sogetsu-ikebanan filosofian mukaisesti materiaalien kauneutta korostava uusi puhutteleva rooli. Teoksissa olennaisia ovat linja, muoto, epäsymmetria, vastavoimat ja tyhjä tila, joiden kautta rakentuu harmonisia ja vaikuttavia kokonaisuuksia.

Linja – tila - muoto näyttely on rakentunut ikebana-opettajan ja oppilaan välisenä vuoropuheluna. Tanja Valta on opiskellut Sogetsu-ikebanaa 11 vuotta opettajanaan Elizabeth Asikainen, joka tänä vuonna viettää 50-vuotistaitelijajuhla vuottaan.

Puun työstäminen on kehollinen tapahtuma: materiaali vastustaa, antaa periksi, halkeaa, taipuu, paljastaa syykuvionsa tai ohjaa tekijää odottamattomaan suuntaan. Työskentely edellyttää kuuntelemista ja läsnäoloa – jatkuvaa neuvottelua tekijän tahdon ja materiaalin ominaisuuksien välillä. Puun parissa työskentelevät kuvailevatkin prosessia usein maadoittavaksi tai lähes meditatiiviseksi: tekemiseen uppoutuessa ajan tuntu voi muuttua ja huomio kiinnittyy käden, työvälineen ja materiaalin väliseen suhteeseen. Tämä kehollinen ja haptinen ulottuvuus on olennainen myös näyttelyn kokemuksessa. Puu kutsuu katsomaan läheltä, havainnoimaan pintaa, painoa, rakennetta ja jälkeä – ja kuvittelemaan käsien kautta tapahtuneen työn.

Kenen syy? viittaa puun syyhyn – puun sisäiseen rakenteeseen, joka kertoo materiaalin kasvusta, ajankulusta ja liikkeestä. Syy ei ole puussa vain näkyvä kuvio, vaan jälki jostakin tapahtuneesta. Näyttelyn nimi johdattaa ajatuksen myös materiaalin ja tekijän väliseen suhteeseen: kumpi ohjaa kumpaa, ja kenen jälki teoksessa lopulta näkyy?

Kenen syy? esittelee puuta moninaisten materiaalisten tutkimusten, tekniikoiden, muotojen ja viitteiden kautta. Teokset eivät muodosta yhtä määritelmää siitä, mitä puuta käyttävä taide on, vaan avaavat joukon erilaisia tapoja ajatella materiaalin, tekijän, teoksen ja tilan välistä suhdetta. Näyttelyssä puu ei ole vain väline teoksen luomiselle, vaan lähtökohta tutkimiselle, kokeilulle, vuoropuhelulle ja kohtaamiselle.

Näyttelyn avajaiset ovat torstaina 3.9.2026 klo 17-19. Tervetuloa!

Maalausten aiheina ovat ihmiset ja ihmissuhteet. Ihmiset teoksissa ovat hahmoja, osa selkeitä ja osa vain ajatuksia. Maalauksista voi löytää pieniä yksityiskohtia ja se luo teoksiin tarinaa. Maalaukset kertovat meille heijastuksia elämästä.

Näyttelyssä on muutaman öljyvärimaalaus. Ne muodostavat oman kokonaisuuden. Tekniikka ja materiaalit luovat erilaisen tunnelman. Näissä maalauksissa ihminen on omassa ympäristössä. Ympäristö kuvaa myös maalausten henkilöiden sisäisiä tunnelmia.

Kesän kuvat on esillä!

Näyttelyn avajaiset ovat torstaina 3.9.2026 klo 17-19. Tervetuloa!

Minulla ei ollut yhtä aikaa useampaa prosessia menossa. Jokainen teos tapahtui hyvin lyhyessä ajassa. En osaa selittää, miten se oli mahdollista. Voin sanoa, että tällä nykyisellä maalausprosessilla ja sitä edeltävällä, aikaa ennen vuotta 2024 tapahtuneella työskentelyllä ei ole mitään yhteisiä piirteitä. Olen alkanut maalata pääasiassa kädellä ilman muita työvälineitä, jotta lämpö ja voima välittyisivät suoraan.

Näyttelyn nimi ”Tuntematon” on arvoituksellinen. Se on jatkumoa kahdelle kuluvana vuonna 2026 esillä olleelle näyttelylle: ”Suljetun oven takana” Tampereella Galleria Rongassa helmikuussa ja ”Vihjeitä”-teossarjalle, joka oli esillä Hämeenlinnassa Kulttuurikonttorin galleriassa heinäkuussa.

Olen kuvataiteilijan lisäksi myös pappi. Molemmissa ammateissa ammennan samasta lähteestä. Tuntuu, että olen molemmissa samalla tavalla tyhjin käsin. Kädet täyttyvät aina tavalla, jota minä en osaa selittää.

Näyttelyn avajaiset ovat keskiviikkona 2.9.2026 klo 17-19. Tervetuloa!

Taiteilijan kotisivut www.katjamaariakaskinen.com

Tervetuloa avajaisiin maanantaina 24.8.2026 klo 17-19!

Kuvataiteilija Tiina Herttuan teokset ammentavat taidehistoriasta ja maisemamaalauksen pitkästä traditiosta sekä ylevän (_subliimin_) käsitteestä. Herttualle ylevyys on maiseman edessä koettua vaikuttavuutta ja syvää elämystä. Hänen teoksensa saavat alkunsa muistoista ja paikan havainnoinnista; erityisesti Sisilian valossa, Sipoonkorven luonnossa ja Suomen saaristossa. Monet näyttelyn teoksista on maalattu ulkoilmassa.

Herttua abstrahoi maiseman muotoja jättäen tilaa katsojan omalle tulkinnalle ja kokemukselle. Kerroksellisissa teoksissa öljy- ja akryylivärit yhdistyvät luonnonpigmentteihin. Kerrokset muodostavat uusia maisemia, valoja ja varjoja. Maisema ei ole pelkkä maisema, vaan mielen, äärettömyyden ja tuntemattoman kohtaamisen paikka.

Tiina Herttua on Lahden taideinstituutista valmistunut kuvataiteilija ja Taidemaalariliiton sekä Muu ry:n jäsen. Hänen teoksiaan on ollut esillä lukuisissa yksityis- ja ryhmänäyttelyissä Euroopan maiden lisäksi Japanissa, Yhdysvalloissa ja Ecuadorissa, ja niitä kuuluu muun muassa Suomen ulkoministeriön kokoelmiin. Herttua asuu ja työskentelee Suomessa sekä Italiassa.

https://www.tiinaherttua.fi/
https://www.instagram.com/tiinaherttua/

Käytävägallerian näyttelytila on avoinna arkisin ma-pe klo 8:00 -18:30 ja se sijaitsee kahvion viereisellä käytävällä sairaalan 1.kerroksessa.
Peijaksen sairaalan osoite: Sairaalakatu 1 01400 Vantaa

Näyttely on jatkoa vuoden vaihteen Vaasan taidehallin studion kokonaisuudelle, tosin nyt täysin uusin Rozalian keramiikkaveistoksin. Kaksikymmentä ennen näkemätöntä teosta muodostavat neljä itseellistä kokonaisuutta: Gemma (Nuppu-sarja), Floridus (Kukoistava-sarja), Exótrōpos (Ulospäin suuntautuva -sarja) ja Affectus silvarum (Metsäsuhde). Täysin uudet työt ovat syntyneet Taiteen edistämiskeskuksen apurahan mahdollistamina loppukevään ja kesän aikana. Kari täydentää uunituoreella cactus-teoksella omaa kahden teossarjan kokonaisuuttaan (Maan alla on maan voima ja Maanpäälinen-sarja). Siinä missä Rozalian kolmiulotteiset veistokset pursuavat värejä moneen suuntaan, Karin valokuvateokset hakeutuvat tasoon ja avaavat kysymyksiä pinnan takana lymyävään todellisuuteen.

Ote päiväkirjasta (Rozalia): ”Mitä tapahtuu, kun puutarhuri päättää pitää viljelytauon palstallaan?Muistot ja intohimo kasvattamiseen edellisen kesän kukinnoista ja sadoista suuntaavat ulos, muuttuen ja saaden veistosten olomuodon: terrakotta- ja lasitettuina keramiikkateoksina.”

Muistiinpanoista (Kari): ”Uuden akustisen bändin myötä, jonka arkaainen tulkinta lähestyy maailmaa äärimmäisen pelkistyneenä, saa omatkin valokuvateokset, riisuttuna kaikesta krumeluurista, tuntumaan todellisilta ja maaläheisiltä.”

Tervetuloa avajaisiin torstaina 6.8. klo 17-19!

Kerran ne olivat ohjeita, kehoituksia ja varoituksia. Uskomuksia, jotka antoivat selityksiä luonnonilmiöille, sattumuksille ja suurille kysymyksille. Ajan saatossa osa niistä vaipui unohduksiin, kun taas toiset muistettiin vuosisadoista toiseen. Kertojien vaihtuessa kehittyi uusia versioita uusine merkityksineen ja lopulta nuo sanat saivat myös tänä päivänä tunnetut kirjalliset muotonsa.

Osasta näistä kertomuksista Pitkänen kertoo nyt pronssiveiston ja maalauksen kielellä. Näyttelyä on edeltänyt laaja perehtyminen muinaisuskon teksteihin, joista tutuimmat ovat vaikuttaneet kansalliseepoksemme Kalevalan syntyyn, kun taas toiset ovat yleisesti tuntemattomampia. Maalauksissa runsas kerroksellisuus yhdistyy temperan ja öljyvärin mahdollistamiin maalaustekniikoihin, kun taas veistosten ikiaikainen materiaali vie olemuksellaan menneeseen aikaan, aina kertomusten alkujuurille.

Kalle Pitkänen (s.1994) on Turun taideakatemiasta vuonna 2022 valmistunut taidemaalari ja kuvanveistäjä. Hänen teoksissaan on usein nähtävissä muinainen, toisenlainen aika sekä ajan vääjäämätön kuluminen. Hän asuu Raisiossa ja työskentelee Raisiossa sekä Sipoossa.

Tervetuloa avajaisiin torstaina 6.8. klo 17-19!