EGS, SS Stockholm from Gothenburg to New York City, March 1920, 2016

GALLERIA K | VANTAAN TAIDEMUSEON KOKOELMASTA | EN NÄE METSÄÄ PUILTA

GALLERIA K | EN NÄE METSÄÄ PUILTA | VANTAAN TAIDEMUSEON KOKOELMASTA
16.10.-31.12.2021

”En näe metsää puilta” -näyttely on koottu Vantaan taidemuseon kokoelmasta ja kutsuttuna taiteilijana on Tuuli Helve. Näyttelyssä on teoksia Vantaan taidemuseon kokoelmasta seuraavilta taiteilijoilta: EGS, Pentti Kaskipuro, Hilda Kozári, Kristian Krokfors, Tapani Mikkonen, Kimmo Pyykkö ja Outi Turpeinen. Vantaan taidemuseolle on lahjoitettu professori ja kasvitieteilijä Martti Markkulan (1926-2004) keräämä kokoelma Suomen Mitalitaiteen Killan vuosimitaleista(1974-2004) ja kokoelma on nyt ensimmäistä kertaa esillä.  Näyttelyn on kuratoinut Vantaan taidemuseon julkisen taiteen kuraattori Anne Kaarna-Suomi.

”Joissakin lähes yliluonnollisissa sieluntiloissa ihmisen silmien alla avautuva näkymä paljastaa koko elämän syvyyden – oli näkymä kuinka arkipäiväinen tahansa” kirjoittaa ranskalainen runoilija ja taidekriitikko Charles Baudelaire päiväkirjassaan. Näyttelyn kokoaja haltioituu Baudelairen sanoin taideteoksista, mutta peilaa kuvastoja aikalaisviitekehyksestä. 

Vantaan taidemuseon kokoelmassa on kolme kuvanveistäjä Kimmo Pyykön veistosta. Kimmo Pyykön lapsuuden ja nuoruuden maisemaksi piirtyi Kangasalan Korvenperässä Haralanharjun näkötornista taivaanrantaan asti avautuva idyllisten peltojen, järvien ja metsien kuva, jota Pyykkö ”on aina kantanut puserossaan. Suomen kansallisessa maisemakuvastossa tämä maisemakohde kajahtaa ilmoille ”Kesäpäivä Kangasalla” -lauluna. Näyttelyssä Syksy (1974) ja Ystävykset (1974) -veistokset jatkavat näyttelytilassa taiteilijan sisältä päin nähtyä kuvaa ja maaseudun muutoksen narratiivia. Linnut ovat protagonisteja ja pakolaisia kaikilla mantereillaKimmo Pyykkö nosti esille luonnon tasapainon häiriintymisen, nälänhädän ja väestönkasvun, mutta jätti pohdinnan ja ratkaisun katsojalle. Ihmiskunta on saanut paljon aikaan: maanviljelysmaisemien kato, perinteisten pesäpaikkojen kato, lintukato, luontokato, ilmastokriisi, luonnon hätätila jne. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Pyykön grafiitinharmaat ja konkreettisesti painavat veistokset rinnastuvat Tuuli Helven hauraisiin paperipohjaisiin teoksiin. ”Vaja, aitta, lato -kokoelmat III” -installaatiossa kuvastot ovat kuin hiljakseen katoavia kangastuksia horisontissa. Pyykköä siteeraten moni maalta kaupunkiin muuttanut tai rakennussuojelua vaaliva ”on aina kantanut puserossaan” näitä arkisia rakennuksia.

Vieraiden kulttuurien representaatiot ovat länsimaisissa museoissa varsin yleisiä. Outi Turpeisen teosten lähtökohdat pohjautuvat brittiläisen imperiumin, kolonialismin ja intialaisen kulttuurin yhteen saattamiseen 1600-luvulla. Carl von Linnén 1700-luvulla kehittämän systemaattisen luokittelujärjestelmän taustalla oli halu määritellä totuus sekä halu ymmärtää luontoa. Outi Turpeinen käsitteleekin teoksissaan fiktiivistä väittämää, joka kyseenalaistaa museoiden asemaa totuuden kertojana. Linnén luokittelujärjestelmä pyyhki pois visualisuudesta rituaalisuuteen pohjautuvan esitystavan. Outi Turpeinen on jättänyt kuvitteellisissa 1800-luvun kokoelmainstallaatioissa vihjeitä lukijan ja katsojan omille oivalluksille, mutta paljastettakoon, että luonnontieteelliset erikoisuudet ja kolonialistiset esineet olivat Lady Helen Maryn mielenkiinnon kohteina. Tuuli Helve on hyönteistutkijan tarkkuudella koostanut Perhoset-teoksen. Siivekkäät mustavalkoiset figuurit on luokiteltu, järjestetty ja lävistetty hyönteisneuloin viitteelliseksi kokoelmaksi, joka ottaa haltuun tilan. Helve jättää pohdinnan ja ratkaisun katsojalle.

Näyttelyyn on kuratoitu mitaleja professori ja kasvitieteilijä Martti Markkulan (1926–2004) Suomen mitalitaiteen Killan vuosimitaleista keräämästä kokoelmasta (1974–2004), jonka Martti Markkulan perikunta lahjoitti Vantaan taidemuseolle. Martti Markkula vaikutti merkittävästi mm. ympäristönsuojeluun ja hän oli perustamassa useita luontoon, ympäristöön ja luonnonsuojeluun liittyviä järjestöjä. Hänen puolisonsa apulaiskaupunginjohtaja, FL Ritva Markkula (1931–2021) vaikutti toiminnallaan merkittävästi mm. Vantaan kaupungin taidekokoelman kartuttamiseen ja julkisen taiteen ns. prosenttiperiaatteeseen.

Tervetuloa!

Galleria K  | Asematie 7  | 01300 Vantaa
Vantaan taidemuseo Artsin ja Vantaan taiteilijaseuran yhteinen taiteen tila

Avoinna
keskiviikko 12-18
torstai-perjantai 11-17
lauantai-sunnuntai 12-16

EGS, SS Stockholm from Gothenburg to New York City, March 1920, 2016

Posted in Näyttelyt, Uutiset.